Paljon, paljon onnea!

Serkkuni täyttää tiistaina viisi vuotta, ja korttihan piti tietenkin askarrella. Ja tällainen siitä tuli. :) Ihan simppeli; liimaa, koristepapereita ja tietysti jälleen kerran omia piirustuksia. Lahjaa en valitettavasti ehtinyt väsäämään, mutta ehkäpä keksin vielä jotain myöhässä. Sitä ei voi koskaan tietää. :D

Korviksia, korviksia ja lisää korviksia

Joskus monta vuotta sitten minulla oli korvikset. Sain trauman (korvakorun nuppi jäi korvalehden sisään ja se piti sieltä kamalalla vaivalla repiä lääkärin luona pois), mutta nyt uskaltauduin ottamaan uudet reiät korviin. Syy: haluan tehdä korviksia! Ja tästä se lähtee - näitä on tehty, ja bloggailen näistä sitä mukaa kun tulevat käyttöön. Ensimmäisinä H2O-korvikset. :)


Täältä löydät informaatiota materiaaleista, mutta lyhyesti sanottuna nämä vesimolekyylit on tehty samasta massasta, samoihin aikoihin kuin linkin mursutkin. Nämä korvikset olivat siitä tylsät, että niihin piti väkertää rautalangat hankalasti - rautalanka teki koruista hieman jäykät, eivätkä ne aina tuntuneet kovin mukavilta korvissa, hieman tökeröstä ulkoasusta puhumattakaan. Tämä on näitä hetkiä, kun toivoo, että olisi tehnyt jotain toisin, kun siihen vielä oli mahdollisuus. Mutta näillä nyt on mentävä. :) Ja vielä toinen kuva:

On siis kevät

Tämä projekti on ollut kesken jo pitkään - projekti keskeytyi itseasiassa siihen, että lanka loppui. Projektissa käyttämääni Indie-lankaa sai vain lankakaupasta, joka on kyllä niin kuusessa, ettei sinne vahingossakaan eksy. Niinpä ostoreissu siirtyi piiiitkälle kevääseen, vaikka aloitin projektin jo tammikuussa. Ja niinhän siinä tietenkin kävi, että kun pääsin lankakauppaan, oli tarvitsemani sävy loppu. Piti ottaa toista sävyä, joka oli kuitenkin mahdollisimman samanlainen kuin alkuperäinenkin. Seuraava kuva paljastaa, mikä projekti oli:


Ranteenlämmittimet! Tai jotkin, virallisia nimiä tuntuu olevan miljoona, joten kutsun näitä nyt ranteenlämmittimiksi. Olivat muuten käytössä tänään ja lämmittivät kivasti. Vasemmanpuoleinen on neulottu kokonaan alkuperäisellä sävyllä, oikeanpuoleisen tummanruskea osa on uutta sävyä. Nyt mulla olis tuota lankaa sitten vaikka kuinka paljon - mutta kuitenkin niin vähän, ettei siitä oikeastaan saa enää mitään kummoista.

Eilen pyörähdin kirpputorilla. Sieltä löysin kivan kivan pellavaliinan, joka joskus monen vuoden päästä saattaa saada työn keittiöpyyhkeenä - siksi virkkasin ja ompelin siihen narun, josta sen saa roikkumaan. Hintaa taisi olla 1,50€, jos en väärin muista. Ja tietenkin oli ihan pakko ostaa, kun löysin kahdet puikot (kokoa 2½ ja 3½) yhteishintaan 0,80€

Helmiräpellystä

Olipa kerran söpö Caring Hands -käsikoru. Se meni rikki. Laitoin helmet uuteen kuminauhaan, mutta se meni sekaisin toisen käsikorun kanssa. Jouduin siis tuhoamaan toisen koruista, ja valitsin paperihelmikorun, koska sen kumppari oli jotenkin löysempi. Etsin käsiini vähän parempaa kuminauhaa, ja tässä tulos! Paperihelmien  välissä on puuhelmiä, liilat kirpparilta ja vihreät Värinapista.Kahta helmeä en saanut menemään kuminauhasta läpi. Päätin sitten tehdä niistä korvikset. En tykkää korviskoukkujen niistä jousi-metallihelmipallo -viritelmistä, joten korvasin ne puuhelmillä. Tuli kivat ja keväiset :)

ps. tylsyyden multihuipentuma -> tunnisteet ovat täällä! :D

Liimaläträyksiä

Vuosikaudet mulla on ollut kynäpurkkina isokokoinen jogurttipurkki. Kyllästyin, ja päätin vähän tuunailla sitä. Liotin purkkia vedessä ikuisuuden, jotta saisin etikettitarrat pois purkin kyljistä, ja onnistuihan sekin lopulta. Päätin koristella purkin synttäreiltä ylijääneillä serveteillä ja käyttää samaa taktiikkaa kuin Repsu valokuvakehyksissään.

Ihan hyvin tuo onnistui, liima-vesiseoksen kanssa läträäminen, vaikka paikoiltellen paperit hajosivatkin. Purkki näytti vähän tylsältä, joten väriä piti taas lisätä. Löysin hyllystä vanhat puuvärit, joiden väritysjälki liukenee veden vaikutuksesta lähes vesiväreillä maalatun näköiseksi. Näitähän piti sitten kokeilla, sillä tavalliset puuvärit olisivat voineet rikkoa märät servetit kokonaan ja vesivärit olisivat olleet ehkä turhan sotkuiset tähän tarkoitukseen.

Lopuksi päätin vielä liimata muutaman kukkasen purkin kylkeen - jotain muovisia kukkia, joita olen joskus jostain (en muista mistä) saanut... Ja tällainen oli lopputulos:


Samalla sain karsittua toimimattomat Stabilot ja heitettyä ne roskikseen. Nyt ne mahtuvat purkkiin paljon paremmin! :)

Syntymäpäivä toisensa perään

Halusin yllättää erään ystäväni lähettämällä hänelle postia. Hänellä oli torstaina syntymäpäivä ja jo tiistaina jätin kortin postin vietäväksi - ja koeviikon takia ehdin tietokoneen ääreen kunnolla vasta nyt. Vaikka lyhyeksi jää tämäkin postaus.


Koska ystäväni täytti 18 vuotta, täytyi korttiin ison numeron ja reunakoristuksen lisäksi piirtää myös muistoja lapsuudesta. Väreiksi halusin valita mahdollisimman pirteitä ja keväisiä. Piirustusta tuskin tarvitsee kummemmin selittää ja inspiraatio teksteihin lähti pelkästään kuvan pohjalta. Onnea! :)

Avaimenperiä

No nyt tuolla on ihan kevätkeli =)

Viime torstaina, keramiikkakerhon vetäjä teki avaimenperiä viemärisavesta (älkää kysykö MITÄ kaikkea siinä on :D:D:D) näyttelyynsä, ja hän antoi minullekin muutaman kuvioitavaksi, koska niitä oli PALJON. 

Oikean alanurkan kuviointi on kaverin tekemä, minä olen maalannut muut. Hups, nyt kaikki kaverit näkee mitä he saavat synttärijanimpparijajoulujajuhannusjnejnelahjoiksi :D 

Kevätsää lämmittää (ai toi vesisade muka.)

Oikeastaan tämä hame on tosi vanha. Ensinäkin, ompelin sen pari vuotta sitten. Tänään käytin sitä ja päätin ottaa siitä kuvan ja selitellä vähän tänne :D 

Alunperin hameeni on ollut verho. Verho äitini lapsuudessa joskus 70-luvlla. Silloin se oli korkea pystyverho. Mummoni (tai saattoi se olla äitikin, en itseasiassa tiedä) jossain vaiheessa ompeli sen uuteen uskoon ja siitä tuli kappaverho. Sitten se oli monta vuotta ikkunassani, kunnes jostain täysin tuntemattomasta syystä halusin sen pois. Muutama vuosi sitten se taas löytyi ja olin ihan että jee tahdon sen. Ongelma: Verho oli ihan liian tuhti verhotankooni (ennen minulla oli tosi ruma verholauta ja verho mahtui olemaan nätisti, onneksi ei ole enää :D). 

Ongelma ratkesi leikkaamalla 1/4 verhosta pois. Ylijäämästä palasta ompelin hameen. Ompelin hameeseen laskoksia, koska muuten se olisi ollut vähän liian iso. Hameessa on myös piilovetoketju ja vuori. Ne on otettu yläasteella ompelemastani toisesta hameesta, joka oli ihan tosi ruma. Sitä hametta ei siis enää ole olemassa :D

Tässä kuva verhosta myös. (uudet sälekaihtimetkin näkyvät!!:D) Vai mitä että verho on vihreä eikä keltainen!! :D (värit jopa näyttävät melkein oikeilta kuvissa, tosi kummaa :O)

...ja vähän virkkausta

Tämä on taas niitä hetkiä, kun ei ole tekemistä ja pitää keksiä sellaista - eli, kun koeviikko on tulossa ja tekemistä olisi oikeasti vaikka millä mitalla. Tällä kertaa oli aivan pakko virkata ranteenlämmittimet, vai miksikä näitä nyt kutsuisi... Kaulaliinasta on jäänyt yli Isoveli-lankaa (kaikissa väreissä) ja päätin käyttää tähän hommaan vihreää ja sinistä. Ohje on suunnilleen omasta päästä, vaikka olenkin melko varma, että sain inspiraation aikoinaan joskus jostain kirjasta.

Kuva on nyt vähän säälittävä, sillä kuvaushetkellä ei ollut ketään apuna - piti siis itse yrittää säätää ja itselaukaisukuvat olivat lähinnä outoja - siksi vain vasemman käden lämmittäjä pääsi poseeraamaan.


Virkkasin tämän vasemman ensin. Siitä tuli vähän tiukka, mutta parempi niin, ettei roiku kädessä. Sen jälkeen virkkasin oikean, josta sitten tulikin aivan liian löysä. Luovutin ja parin päivän päästä (eli eilen) päätin purkaa koko hässäkän ja tehdä sen uudestaan. Nyt oikea ja vasen näyttävät jopa melkein samanlaisilta, mutta kuitenkin riittävästi. :)

Nyt pitäis vaan saada tilaisuus käyttää näitä - tulisipa jo kunnolla kevät, että voisi heittää lapaset kaappiin ja tehdä tilaa kevätneuleille ja -virkkauksille. :D