lauantai 30. lokakuuta 2010

UFO-kakku ja muuta jännää


Vietettiin kaveriporukan kanssa mun synttäreitä lomalla (vähän etukäteen, oikeastihan synttärit ovat vasta parin viikon päästä :D), ja tottahan toki päätin leipoa sinne itse jotakin. Ikävä kyllä onnistuin saamaan käteni kipsiin loman alussa - tosin pääsin siitä jo eroon, mikä on hillitön helpotus - enkä näin pystynyt itse leipomaan oikein mitään. Onneksi Repsu ja Muuliotus tulivat auttamaan (luonnollisesti) :)

Ufo-Dumppis (Harry Potterien Dumbledore!)-kakku oli tosi hurja - sekä sisältä että ulkopuolelta.

Sisäpuoli on Valion Ensilusikallisia-kirjan jääkarhukakkuohjeen mukaan tehty, tällä reseptillä:


Pohja
4 munaa
1dl sokeria
1dl vehnäjauhoja
1/2dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta

Kostutus
½-1dl maitoa

Täyte
1prk Tutteli persikkaa soseena tai mansikkahilloa
(käytimme tosin 2 purkkia Hedelmä-Bonaa)
1prk (250g) maitorahkaa
2rkl sokeria
1tl vanilliinisokeria
1dl kuohukermaa

Vaahdota munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita vaahtoon. Levitä taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Paista 225 asteessa noin 10 min. Kumoa jäähtyneenä sokeroidulle leivinpaperille. Kostuta pohja. Valmista täyte. Vaahdota kerma. Yhdistä kaikki aineet varovaisesti. Levitä seos pohjalle. Leikkaa pohja noin 6cm levyisiksi suikaleiksi. Kääri ensimmäinen suikale rullalle. Laita se pystyyn tarjoiluvadille. Jatka kiertämällä rullan ympärille lisää suikaleita.

Teimme pohjia kahden pellillisen verran, sillä syöjiä oli paljon, ja koska teimme kaksi eri kerrosta (kuten kuvastakin pystyy huomaamaan). Täytettä emme kaksinkertaistaneet.
Kakkua rullailtaessa oli hieman ongelmia saada kakku aukottomaksi ja jouduimme tunkemaan ylimääräisiä suikaleita kierrosten väleihin :D

Päälliskerros oli vielä hurjempi, käytimme siihen Tiimarista ostettua sokerimassaa sekä marsipaania + randomkarkkeja. Musta sokerimassa maistui melko paljon teolliselta muovailuvahalta, mikä oli tosi kurja juttu. Muuten koko kuori oli kovin makea, mutta onneksi sisällä ollut maitorahka tasoitti makeutta. Luulenpa, että seuraavan kerran, kun väsäämme kakkua, emme leiki marsipaaneilla ja sokerimassoilla :D.

Mutta ihan syötäväähän tuo oli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti